Suomen Palloliiton työ nuoruusvaiheen urheilutoiminnan vahvistamiseksi tyttöjen puolella käynnistyy

Osana suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategiaa, Suomen Palloliitto tavoittelee tulevien vuosien aikana naisten ja tyttöjen osallisuuden vahvistumista kaikilla tasoilla. Tämän tavoitteen tueksi laaditun naisten ja tyttöjen oman kehitysstrategian kautta Palloliitto haluaa vahvistaa muun muassa tyttöjen pelaajamääriä, laadukasta pelaajapolkua sekä naisten osallisuutta jalkapalloperheen eri rooleissa.

Vuoden 2021 aikana pääpainopiste Suomen Palloliitossa on pelaajamäärien kasvattamisessa pelaajapolun alkupäässä. Tyttöjen puolen pelaajamäärät ovat kasvaneet jo yli koronaa edeltävän tason ja ensi vuonna pelattavan naisten EURO-turnauksen myötä tavoitteena on vahvistaa mielikuvia jalkapallosta naisten ja tyttöjen lajina entisestään.

- "Tällä hetkellä meillä on rekisteröityneitä tyttö- ja naispelaajia maassamme enemmän kuin koskaan. Suuri kiitos tästä lähtee ympäri Suomen seuroille ja seuratoimijoille, jotka ovat korona-ajan haasteista huolimatta tehneet hartiavoimin töitä lasten ja nuorten liikkumisen sekä yhdenvertaisten mahdollisuuksien puolesta", Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja kiittää.

KaaPo on ollut jo useamman vuoden ajan läntisen alueen tiennäyttäjä tyttöjalkapallon kehittämisessä. Tyttöpelaajien lukumäärä on Kaarinassa jatkanut systemaattista kasvuaan jo useamman vuoden ajan. Tällä hetkellä pelkästään tyttöpelaajia on seurassa pitkälti yli 300. Se on Kaarinan Poikian historiassa ennätyksellinen ja kasvu jatkuu edelleen.

- "KaaPossa kasvanut pelaajamäärä ajatellaan seurauksena hyvin tehdystä työstä. Toiminnan laatutekijät ammattivalmennuksen, harjoitus- ja peliympäristön sekä olosuhteiden osalta tarjoavat KaaPolaisille pelaajille mahdollisuuden tavoitella myös tyttöjalkapallossa isoja asioita. Pelaajamäärä on kasvanut sen kautta, että lajin pariin on saatu koukutettua paljon jalkapallosta kiinnostuneita uusia tyttöjä. Tämän lisäksi pelaajaliikenne muista alueen seuroista Kaarinaan on ollut viime vuosina voimakasta. KaaPoon tullaan kehittymään ja ympäristö nähdään tässä mielessä houkuttelevana", toteaa KaaPon tyttöikäluokkien vastuuvalmentaja Harri Laaksonen.

Pelaajamäärän kasvattamisen lisäksi toisena vuoden 2021 painopisteenä on nuoruusvaiheen urheilutoiminnan laadun vahvistaminen tyttöjen puolella. Kevään ja kesän aikana on keskitytty urheilutoiminnan vahvistamiseen tähtäävän tuki- ja toimintamallin luomiseen. Avoin haku tuki- ja toimintamalliin osallistumiseksi toteutettiin seuroille elokuun aikana.

- "Oli ilahduttavaa huomata, miten vahva tahtotila seuroissa ympäri Suomen on työskennellä tyttöjen urheilutoiminnan laadun vahvistamiseksi", iloitsee nuoruusvaiheen urheilutoiminnan kehittämisestä vastaava Markus Paananen.

Tyttöjen urheilutoiminnan vahvistamiseen tähtäävä tuki- ja toimintamalli käynnistyy syksyn 2021 aikana. Toimintamallin tavoitteena on valmennuksen vaikuttavuuden kehittyminen, seuran rakenteiden yhdenvertaisuuden vahvistaminen sekä seurojen kansainvälinen verkostoituminen tyttöjen puolella.

- ”Jalkapallo naisten ja tyttöjen lajina kasvaa voimakkaasti kansainvälisesti, minkä vuoksi meille Suomessa vaatimustason ymmärtäminen sekä yhteistyö kehittymisen mahdollistamiseksi on avainroolissa. Teemme tuki- ja toimintamallin myötä töitä sen eteen, että rytminvaihdos tyttöjen urheilutoiminnassa näkyy konkreettisesti laadukkaampana toimintana ja pidentyvinä pelaajaurina”, Paananen kuvaa tavoitteita.

KaaPon strategiset valinnat tukevat Palloliiton ajatuksia laadukkaasta harrastusympäristöstä. Jo aikaisemmin vuonna 2018 seurassa tehty laatuloikka tukee vahvasti niitä tunnuslukuja, joilla Palloliitossakin toimintaa arvioidaan. Osaavat ja koulutetut valmentajat on ollut standardi KaaPossa jo pitkään. Vaatimustasoa on siis nostettu selkeästi pelaajien lisäksi myös taustatoimijoilla. Tämä näkyy myös toiminnan mittareissa.

- "KaaPossa toiminnan rytminvaihdos näkyy jo siten, että käytännössä kaikki tyttöjen juniori-ikäluokat kolkuttelevat aivan kansallisen huipun tasoa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että laadukas toimintaympäristö tuo mukanaan laajan pelaajamassan. Laaja harrastajapohja ja korkea pyramidin huippu ovat käsi kädessä kulkevia asioita. Ilman toista ei voi myöskään olla toista", taustoittaa Harri Laaksonen.

Mukaan tuki- ja toimintamalliin valittiin yhteensä 12 seuraa tai seurayhteisöä. Haussa painotettiin muun muassa laatujärjestelmätyötä, pelaajakehityksen mittareita sekä organisaation tahtotilaa kehittää urheilutoimintaa tyttöjen puolella. Lisäksi huomioitiin alueellinen näkökulma jalkapallon valtakunnallisen kehityksen tukemiseksi.

KaaPolle oli jo heti alkuvaiheessa itsestään selvää, että seura hakee mukaan uuteen tuki- ja toimintamalliin. Verkosto joka tällaisen ympärille kasvaa, antaa sellaisen sparrausympäristön myös omaa seuratoimintaa kehitettäessä. Onhan nyt mukaan valittujen joukossa suomalaisista huippuseuroista muun muassa HJK, Ilves, VJS, ONS, RoPS ja KuPS, joilla kaikilla on vahva alueellinen asema oman alueensa tiennäyttäjänä. Tähän ympäristöön KaaPokin haluaa kuulua. Nyt ja jatkossa.

Lisätietoja:

Harri Laaksonen, harri.laaksonen(a)kaapo.fi, 044 780 9696
Markus Paananen, markus.paananen(a)palloliitto.fi, 040 737 6000
Heidi Pihlaja, heidi.pihlaja(at)palloliitto.fi, 040 843 2370