Seurajohtoinen malli - mitä se KaaPossa tarkoittaa?

Seurajohtoinen malli - mitä se KaaPossa tarkoittaa?

KaaPon seurajohtoisen mallin ensisijaisena tavoitteena on, että erilaisille harrastajille löytyy sopiva paikka nauttia kuningaslajista. Olipa lapsi/nuori sitten jalkapalloon intohimoisesti suhtautuva tai jalkapallon kevyestä harrastamisesta nauttiva tai jotain siltä väliltä, meiltä löytyy hänelle sopivaa toimintaa. Alta voit lukea seurajohtoisen mallin pääpiirteet. HUOM! Malli käytössä toistaiseksi ikäluokissa PT2007 ja nuoremmat.

Ikäluokat ja valmennus

Tasoryhmätoiminta on sisällytetty yhdessä harjoittelevan ikäluokan sisälle. Lisäksi tarjolla on mm. iltapäiväharjoittelua ja jalkapalloleirejä sekä peliryhmäkohtaisia lisäharjoituksia. Nämä lisäharjoitukset ovat maksullisia.

Ikäluokkakoordinaattoreina, ja samalla ikäluokkien vastuuvalmentajina, toimivat todelliset osaajat (kokemus, koulutus ja näytöt), jotka koulutetaan KaaPolaiseen pelitapaan sekä mm. Ekkono-metodiin. Ikäluokkakoordinaattori on laadun varmistaja, joka huolehtii, että valmennus ja toiminta kehittyy koko ikäluokan tasolla. Ikäluokkavastaava kantaa vastuuta valmennuksesta ja toiminnasta jokaviikkoisessa toiminnassa ja koko ikäluokan tasolla.

Panostus osaamisen kehittämiseen on yksi KaaPon strategisista painopisteistä. Osaavien ikäluokkakoordinaattoreiden lisäksi olemme kiinnittäneet joukkueisiin myös muita valmentajia. Ikäluokkavastaava osallistuu lähtökohtaisesti kaikkiin harjoitustapahtumiin. Pelitapahtumissa vastuussa voivat olla myös ikäluokan muut valmentajat. Kaikille valmentajille seura tarjoaa säännöllisesti mahdollisuuden kouluttautua.

Saadaksemme yhteiset toimintatapamme ja valmennuksen linjauksemme käyttöön kaikissa ikäluokissa, toiminnan suunnittelee U6-U12 -ikäluokissa ikäluokkavastaava yhdessä seuran valmennuspäälliköin sekä valmennuskoordinaattoreiden kanssa.

Seurajohtoinen talous

Seuralla on yksi joukkuetoiminnan budjetti, joka syntyy toiminnan arvottamisen myötä. Näin budjetti ei ole joukkuekohtainen, eikä se elä pelaajamäärän mukaan suuntaan tai toiseen. Tavoittelemme tilaa, jossa harrastamisen hinta on ennustettava ja tiedossa hyvissä ajoin. Hinta on myös ikäluokassa saman verran harjoittelevilla aina sama eikä ole riippuvainen eri joukkueiden pelaajamäärästä tai sukupuolesta. Näin ollen perustoiminnan hinta on määritelty ikäluokan sisällä ja ikäluokkien välillä yhteneväiseksi.

Tavoitteen saavuttamiseksi taloushallinto (budjetointi, laskutus, seuranta, perintä, kirjanpito) hoidetaan kokonaisuudessaan seuran toimesta. Hinnoittelu perustuu perustoiminnasta syntyneisiin kuluihin. Perustoiminnan hintaan lasketaan mm. valmennus (sisältäen myös fysiikkavalmentajan klinikkapalvelut ja valmennuksen tukitoiminnot), olosuhteet, pelitoiminta, perusturnaukset (turnausmaksujen osalta), joukkueen varusteet (harjoitusvarusteita 250 €:lla) sekä peliasu. Myös seuran jäsenmaksu ja seuran hallintomaksu kuuluvat perustoimintamaksuun.

Budjetin ulkopuolelle jäävät esimerkiksi turnausten ja otteluiden matka- ja ruokailukulut, turnausmajoitukset, lisäturnaukset, lisäharjoitusryhmät, leirit ja kerhot sekä pelaajien henkilökohtaiset varusteet. Myös pelipassi (pakollinen) ja vakuutus (vapaaehtoinen) laskutetaan pelaajalta erikseen.

Seuran ja joukkuetoiminnan budjetti esitellään vuosittain vanhempainkokouksessa, jossa myös käsitellään erikseen osallistumista kv-tapahtumiin (turnaukset, leirit).

Joukkueet voivat edelleen vanhempainkokouksen päätöksellä kerätä talkoilla tai muulla omalla varainhankinnalla varoja suoraan toimintamaksun alentamiseksi. Varat merkitään omaan varainhankinnan taulukkoonsa, josta ne ovat nähtävillä joukkueen varainhankintavastaavalle.

Mikäli seuran kaikkien joukkueiden toiminnasta syntyy jostain syystä ylijäämää, huomioidaan tämä budjetoinnissa seuraavan kauden hinnoissa (tai syyskokouksen päättämään muuhun investointiin). Tähtäämme kuitenkin siihen, että budjetti olisi mahdollisimman lähellä totuutta. Kaikki isoimmista kuluista ovat kiinteitä (valmennus ja olosuhteet), joten budjetoinnissa pitäisi päästä kohtuulliseen tarkkuuteen. Toimintamaksuilla on oma tili tilikartassamme, joten pystymme seuraamaan maksujen tilannetta omana kokonaisuutenaan.

Edustusjoukkue, niin miesten kuin naistenkin, on seuralle aina sen ”lippulaiva”, ja niiden olemassaololla, menestyksellä ja sarjatasolla on seuralle kokonaisuutena suuri merkitys. Seuralle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että niiden toiminta ei ole taloudellisesti pois juniorijoukkueiden toiminnasta ja sen kehittämisestä, joten junioreiden toimintamaksuista ei ohjata varoja edustusjoukkueiden toimintaan.

Talkoot ja muu varainhankinta

Jokainen ikäluokka jakaantuu kahteen ryhmään (A tai B) varainkeruun suhteen. Varainkeruuvaihtoehdon valinta ei vaikuta lapsen joukkueeseen tai peli- ja harjoitusryhmään. Valinta tehdään toimintakaudeksi kerrallaan ja siihen on sitouduttava koko toimintakaudeksi. Kaarinan Pojat ry noudattaa verottajan ohjeita varainkeruusta.

A-ryhmä on vaihtoehto perheille, jotka eivät halua osallistua ikäluokan varainhankintaan. Tässä vaihtoehdossa perhe ei hyödy joukkueelle kerätyistä varoista eikä myöskään ole velvoitettu osallistumaan talkoisiin tai muihin vastaaviin tapahtumiin.

A-ryhmään kuuluvilta seura laskuttaa kuukausimaksun valitun harjoittelumäärän mukaisesti. Perheille ei tule muita pakollisia maksuja kuin kuukausieriin jaettu toimintamaksu. Maksuun kuuluu mm. harjoittelu, osallistuminen piirin sarjoihin sekä tiettyihin turnauksiin. Mikäli joukkue osallistuu muihin turnauksiin, tapahtumiin, oheistreeneihin tms. laskutetaan osallistuvilta perheiltä erikseen tapahtumasta aiheutuvat kulut.

B-ryhmä on tarkoitettu perheille, jotka haluavat osallistua ikäluokan varainhankintaan. Tässä vaihtoehdossa perhe hyötyy varainkeruusta sen ryhmän sisällä, jolle he keräävät rahoja. Varat käytetään koko B-ryhmän hyväksi, ei yksittäisen pelaajan eduksi.

Varainkeruuseen osallistuvat perheet muodostavat B-ryhmän huolimatta siitä, onko ryhmässä perheitä, jotka osallistuvat toimintaan vain osan vuodesta. Kerättyä summaa ei verottajan ohjeistuksen mukaan voida osittaa pelaajille suoraan, vaan kerätyt varat jyvitetään tasan kaikkien B-ryhmän pelaajien kesken. Varoja voi käyttää ensisijaisesti kuukausimaksun maksamiseen (perustoiminnan kulut mahdollista saada alemmaksi) ja toissijaisesti mm. turnauskuluihin tai varustehankintoihin.

Perheet vastaavat itsenäisesti työn hankkimisesta, sen tekemisestä ja tehtävien jakamisesta. Seura ei ota kantaa tähän toimintaan muutoin kuin edellyttäen sen olevan hyvän urheilutavan mukaista ja verottajan ja seuran yleistä ohjeistusta noudattavaa. B-ryhmän vanhemmat valitsevat keskuudestaan varainkeruuvastaavan, jonka vastuulla on käytännön toiminnan organisointi.

Harrastamisen tasot ja muut harrastukset

Lähtökohtaisesti harrastaminen on hyvä asia ja jokaiselle sopiva määrä harrastuksia on yksilöllinen asia. Lapsuudessa ja nuoruudessa monipuolinen liikkuminen on tärkeää. Se auttaa löytämään sen oman jutun, se auttaa ottamaan oman vartalonsa hallintaan taitavammin kuin yksipuolisempi harjoittelu ja monipuolinen liikkuminen ennaltaehkäisee urheiluvammoja, kun kehoa rasitetaan erilaisin tavoin. Koska lapset ovat erilaisia, sopii toisille useampi harrastus aikatauluineen ja toisille taas sopii paremmin se, että aikaa jää enemmän ohjattujen harjoitusten sijasta perheen ja kavereiden kanssa olemiseen.

Kuitenkin; jos kaikki harrastaminen on ohjattua, omaehtoinen harjoittelu ja mahdollisuus eri liikuntalajien kokeilulle jää helposti vähälle. Kun viikon illat ovat täysin aikataulutettuja, tuntuuko harrastaminen enää lapsesta itsestä lähtevältä ja jääkö eri lajien kokeilulle sittenkään riittävästi aikaa? Käykö jonain päivänä niin, että lapsi toteaa, ettei jaksa harrastaa enää mitään?

Entä kun eri harrastusten valmentajat ovat päättäneet peräkkäiset päivät intensiivisen harjoittelun päiviksi? Palautuuko lapsi silloin fyysisesti? Entä henkisesti? Entä jos esim. ketteryyttä harjoitellaan eri lajeissa eri päivinä ja ne sattuvat menemään niin, että lapsi on aina pois niistä harjoituksista missä sitä osa-aluetta harjoitellaan? Takaako siis monilajisuus monipuolisen harjoittelun? Entä voiko harjoittelu vastaavasti olla monipuolista, vaikka ei harrasta ohjatusti kuin yhtä lajia? Ennaltaehkäiseekö usean lajin harrastaminen sittenkään loukkaantumisilta vai altistaako se pidemmällä aikavälillä rasitusperäisille vammoille? Voiko monilajisuus tarkoittaa jopa yksipuolisempaa harjoittelua? Asiat ovat yksilöllisiä ja moniulotteisia eikä yksinkertaista vastausta voida antaa.

Jos rakennamme lapsen viikon ohjatulla harjoittelulla tukkoon, jää helposti omatoiminen harjoittelu minimiin. Kuitenkin lapsi ja pallo, kaverit ja pienpelit ovat ytimessä siinä, että lapsi voisi tutustua itseensä urheilijana ja omaan lajiinsa omilla ehdoillaan ja ilmavasti. Oman huipun tavoittelu, jos oma huippu on kansallisella saati kansainvälisellä tasolla, vaatii lähes päivittäistä omatoimista harjoittelua.

Mielestämme lapsen jaksamisen huippuasiantuntijat eli omat vanhemmat arvioivat, kuinka paljon lapselle sopii viikossa lähtöjä ohjattuun harjoitteluun. Samalla tulee arvioida, onko lapsi sellainen harjoittelija, joka kaipaa intensiivistä harjoitteluympäristöä? Jos lapsi kaipaa intensiivistä harjoittelua, onko se tarpeen kaikissa lajeissa, vai voiko lapsi harjoitella yhtä lajia intensiivisesti ja muita lajeja kevyemmin? Lapselle tulee myös jäädä aikaa huilata ja palautua, olla myös kavereiden kanssa sekä harrastaa urheilua omalla ajalla.

Siksi toteamme:

Kahden lajin harrastajat ovat tervetulleita seuraamme. Jokaisella ikätasolla on mahdollisuus valita intensiivisempi ja kevyempi harjoitusmäärävaihtoehto. Pienempi harjoitusmäärä sopii parhaiten niille, jotka tietävät, että tapahtumia jää säännöllisesti väliin muiden harrastusten takia. Korkeamman harjoitusmäärän valitseville lähtökohtana on, että toimintaan sitoudutaan täysillä ja mahdollisiin muihin harrastuksiin mennään silloin, kun ei ole jalkapalloa. Toki tapauskohtaisista poikkeuksista voi aina sopia ikäluokkavastaavan kanssa.

Seuran toimintamaksun jakaminen kuukausieriin mahdollistaa sen, että esimerkiksi ne pelaajat, jotka haluavat harrastaa vain kesäkuukaudet, voivat tehdä sen ilman velvollisuutta maksaa koko toimintamaksua, sillä toimintamaksua maksetaan vain niiltä kuukausilta osuus, jotka ollaan mukana.

Toimiminen joukkueen vapaaehtoisena

Haluamme myös pelaajan vanhemmat mukaan KaaPo-perheeseen. Joukkueissa on tarjolla erilaisia pestejä kiinnostuneille ja aktiivisille vanhemmille. Vaikka joukkueen toimintakartasta on poistettu talousvastuu (seura) ja toiminnan suunnittelu (ikäluokkavastaava), ovat vapaaehtoisten tehtävät edelleen hyvin kriittisiä toiminnan onnistumisen kannalta.

Kun joukkueen toimintaan ei tarvita yhtä kaikesta vastuussa olevaa henkilöä, on joukkueen vapaaehtoisten tehtäviä helpompi pilkkoa usealle tekijälle. Kapeampaan tehtäväkenttään on helpompaa sitouttaa aiempaa enemmän vapaaehtoisia, mutta toisaalta tehtävät voi edelleen luonnollisesti suorittaa yhden henkilön toimesta.

Valmentaja toimii joukkueen peli- ja harjoitustoimintaa ohjaavana aikuisena ikäluokkavastaavan ohjeiden mukaisesti. Ikäluokkakoordinaattorit vastaavat ikäluokan harjoitusten suunnittelusta, mutta vetovastuu saattaa olla myös valmentajalla. Lisäksi valmentaja toimii vastuullisena pelitapahtumissa.

Joukkueenjohtaja on vapaaehtoistiimin veturi, jonka rooli joukkueen toiminnassa on edelleen merkittävä. Joukkueenjohtaja tukee joukkueen vastuuvalmentajaa tarpeen mukaan ja delegoi vapaaehtoistiimin tehtävät eteenpäin muille vapaaehtoisille vanhemmille.

Huoltaja vastaa harjoituksissa ja otteluissa siitä, että joukkueen varusteet ovat mukana (pallot, vesipullot, liivit jne.). Lisäksi huoltajan vastuulla on loukkaantuneista pelaajista huolehtiminen.

Varainhankintavastaava organisoi joukkueen varainhankintatempaukset, on ne sitten myyntikampanjoita, talkootyötä tai muuta varainkeruuta. Varainhankintavastaava on myös joukkueen ja seuran välinen linkki varainhankintaan liittyen.

Lisäksi joukkueeseen saatetaan kaivata tiedotusvastaavaa, tapahtumavastaavaa, otteluiden videokuvaajaa, buffetvastaavaa tai muusta kokonaisuudesta vastaavaa henkilöä. Oman vapaaehtoispestin sisältöön pääset myös vaikuttamaan itse.

Lue lisää

Jäikö lukemisen jälkeen jokin epäselväksi? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimisto@kaapo.fi.


   
Lisää uutisia
Kaarinan Pojat
«  Heinäkuu   »
Kategoriat