Lasten ja nuorten turvallisuus seuratoiminnassa

Lasten ja nuorten turvallisuus seuratoiminnassa

Kaarinan Pojat ry:n toiminnassa on nollatoleranssi kiusaamiseen ja samalla myös häirintään. Joskus on kuitenkin vaikea puuttua yllättäviin tilanteisiin, itseen kohdistuva häirintä saattaa nolottaa tai on epäselvää, kuinka häirintätilanne pitäisi käsitellä.

Miten häirinnän tunnistaa?

Itseen kohdistuvan häirinnän tunnistaa siitä, että siitä voi tulla ikävä tai kiusallinen olo. Tilanne saattaa nolottaa tai pelottaa. Joskus voi kulua paljonkin aikaa ennen kuin tajuaa, että tilanne tuntui pahalta tai väärältä.

Toiseen ihmiseen kohdistuvaa häirintää voi olla tosi vaikea havaita. Häirintä ei välttämättä näytä ulospäin erityisesti miltään. Jos epäilee että jotakuta häiritään, hänen kehonkieltään ja puhetapaansa voi kuitenkin tarkkailla. Hän voi vetäytyä vähän kauemmas tai vakavoitua, väistellä puheena olevaa aihetta tai ei-toivottua kosketusta. Hän voi vaikuttaa hermostuneelta tai lamaantua kokonaan toimintakyvyttömäksi.

Se että joku on hiljaa, ei tarkoita sitä, että hän suostuu johonkin toimintaan tai hyväksyy jonkun käytöksen. Siitäkin voi tunnistaa häiritsevän käytöksen, että sen kohde ei ole antanut selkeää suostumusta vaikkapa koskettamiselle tai vartalon kommentoimiselle. Turvallisena ohjeena voi pitää vaikka sitä, että vain kyllä on kyllä ja kaikki muu on ei. Jos suostumus mietityttää, asian voi selvittää kysymällä ja keskustelemalla.

Mikä mahdollistaa häirinnän?

Harva häiritsijä on “paha” ja häiritsee tahallaan, vaan useimmin takana on

  • ajattelemattomuutta - häiritsijä ei ymmärrä käyttäytyvänsä häiritsevällä tavalla
  • tietämättömyyttä - häiritsijä ei tiedä, että vaikka sukupuolisen tai seksuaalisen suuntautumisen julkinen käsittely loukkaa
  • välinpitämättömyyttä - häiritsijä ei ajattele tai hahmota, miten hänen käytöksensä vaikuttaa toisiin

Häirinnän mahdollistaa seuraavat asiat:

  • Joukkopaine ja tarve sekä halu kuulua joukkoon. Varsinkin nuorilla on hyvin suuri tarve kokea kuuluvansa yhteisöön ja olla hyväksytty. Tällöin kynnys huomauttaa häiritsevästä toiminnasta tai kritisoida ääneen muiden käytöstä voi olla todella korkea.
  • Auktoriteettiasema voi suojata toisia siltä, että heidän käytökseensä puututaan. Esimerkiksi vanhemman tai vaikkapa hierarkiassa korkeammalla olevan henkilön toiminnasta voi olla hyvin vaikea valittaa, tai sanoa vastaan.
  • Henkilön karisma, tai kansankielellä ‘hyvä tyyppiys’ toimii myös hieman samalla tavalla: ihmisillä on erilaisia sosiaalisia ominaisuuksia ja jotkut ovat pidetympiä ja suositumpia kuin toiset. Tällaisille ihmisille voi olla vaikea sanoa vastaan, jos he esimerkiksi vääntävät loukkaavaa vitsiä toisista.
  • Yhteisön oma kulttuuri voi myös mahdollistaa häirinnän esiintymisen. Esimerkkejä tällaisesta kulttuurista voi olla vaikkapa se, että joukkueessa kerrotaan härskejä vitsejä, homotellaan ja heitetään seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvää läppää, eikä näistä vitseistä ei saa loukkaantua, vaikka heitot tekisivät kipeää. Tällaisen kulttuurin seurauksena ihmiset turtuvat kokemaansa tai tekemäänsä asiattomaan kohteluun ja olettavat että tämä on normaalia toimintaa ja hyväksyttävää.

Jos yhteisössä ei ole ketään joka ottaisi vastuuta häirinnän torjumisesta, esimerkiksi jos valmentajat eivät tunnista tai tunnusta ongelmaa tai sen mahdollisuutta, ongelma lakaistaan maton alle. Tällaisessa tilanteessa häiritsevää käytöstä on mahdollista toistaa pitkään, koska kukaan edes ajattele sellaisen mahdollisuutta.

Häirinnän torjunta ja häirintään puuttuminen

On aina parempi ehkäistä ongelmien syntyminen kuin korjata syntyneitä ongelmia. Siksi häirinnän torjumiseen kannattaa panostaa.

  • Kerro että häirintä ei ole ok. Sen voi tehdä esimerkiksi harjoitusten alussa tai vaikka joukkueen whatsapp-ryhmässä.
  • Kerro kenelle voi tulla puhumaan, jos kohtaa häirintää. Se voi olla esimerkiksi joukkueenjohtajat tai muu joukkueessa etukäteen nimetty, luotettava, fiksu ja sosiaalisesti taitava ihminen. Myös seuran häirintäyhdyshenkilölle voi tulla puhumaan.
  • Kunnioita omassa toiminnassasi aina toisia ihmisiä. Pidä yllä reilua ja kivaa ilmapiiriä, jossa kaikki voivat olla turvallisesti oma itsensä.

Aina torjunta ei onnistu. Silloin tullaan vaikeimpaan osuuteen eli puuttumiseen.

  • Jos sinua häiritään, kerro että käytös tuntuu pahalta ja käske häiritsijää lopettamaan. Voit hakea tukea ympärillä olevista ihmisistä tai poistua tilanteesta kokonaan. Puhu häirintäyhdyshenkilölle tai muulle luotettavalle henkilölle. Jos mahdollista, käy tilanne läpi häiritsijän kanssa jälkikäteen mieluusti jonkun ulkopuolisen läsnä ollessa.
  • Jos kohtaat ulkopuolisena tilanteen, joka saattaisi sinusta olla häirintää, luota vaistoosi. On ok kysyä, onko kaikki hyvin. Joskus voi olla hyvä pyytää häirintää kokeva pois tilanteesta. Jos sinua pelottaa puuttua tilanteeseen, pyydä apua muilta paikallaolijoilta.

Kun autat häirinnän kohdetta, toimi heti mutta rauhassa. Vältä aiheuttamasta häirinnän kohteelle enempää harmia, pahaa mieltä tai painostamasta häntä.

Miten Kaarinan Pojat ry:n toiminnassa taataan turvallinen harrastusympäristö?

  1. Seura tarkistaa kaikilta työsuhteessa olevilta sekä vapaaehtoisilta valmentajilta rikostaustaotteen, kun valmentajasopimus solmitaan ensimmäisen kerran.
  2. Seuralla on selkeät ohjeet siitä, miten häirintää ennaltaehkäistään ja miten siihen puututaan arjessa. Seuralla on toimintamalli epäasiallisen käytöksen tilanteisiin puuttumiseen ja niiden selvittämiseen.
  3. Jokaisessa joukkueessa käydään vuosittain pelisääntökeskustelu, jonka tavoitteena on keskustella ja sopia yhdessä?ilmapiiristä, tavoitteista, harjoittelemisesta?sekä?muista toimintatavoista seuran linjan mukaisesti.
  4. Seurassa on nimetty häirintäyhdyshenkilö, jolle voi ilmoittaa epäasiallisesta käyttäytymisestä. Myös joukkueissa on nimetyt yhdyshenkilöt. Muita tahoja, joihin voi tarvittaessa olla yhteydessä:
    1. Palloliitto
    2. SUEK
    3. Et ole yksin -palvelu (Väestöliitto)
  5. Seura viestii selkeästi toiminnan arvoista ja siitä mikä seurassa on ja ei ole sallittua. Seura viestii siitä, mitä tekee epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyn eteen, kenelle voi epäasiallisesta käytöksestä raportoida ja miten seura käsittelee tapauksia. Viestiä viedään eteenpäin esimerkiksi vanhempainilloissa ja pelisääntökeskustelun yhteydessä.
  6. Seurassa tehdään tasaisin väliajoin kysely harrastajien, vanhempien ja muiden toimijoiden tyytyväisyydestä.


Seuran häirintäyhdyshenkilönä toimii Hannu Paatelo / 0400 722 407 / valmennuspaallikko@kaapo.fi


   
Lisää uutisia
Kaarinan Pojat
«  Heinäkuu   »
Kategoriat